torstai 30. lokakuuta 2014

Viilaan ja höylään ja kävelen vaan

Olen nyt viikon katsellut kun Satu ja Minna käyttävät kävelypistettä töitä tehdessään. Molemmat näyttävät tyytyväisiltä ja virkeemmiltäkin jollakin tapaa. Askeleita kerääntyy, hommat hoituu samalla ja hyvinvointi paranee...ehkä pikkuisen kuntokin. Sadun näin tyytyväisenä katselevan puolisalaa kalorinkulutustakin.

Päätin livahtaa laitteelle eilen kun he lähtivät esittelemään tablettilaitteita itäiseen omaishoidon toimintakeskukseen. Minähän kehuskelin etten tätä laitetta tarvitse, koska liikun niin paljon. Huomasin ettei vapaa-ajan liikunta korvaa työssä istumista. Luulen, että jäin koukkuun. Sen verran hauska ja hyödyllinen tämä on.

Pientä totuttelua kävelypiste kuitenkin vaatii. Oma rytmi on löydettävä ja sopiva nopeus kävelyalustalle. Ei kannata hurjastella alussa ainakaan. Niin, ja kävellä siinä pitää...ettei käy kuten minulle...matto vei kohti seinää kovaa vauhtia, kun unohduin haaveilemaan.


tiistai 28. lokakuuta 2014

Ei aina aurinko paista

Joskus tökkii, enemmän tai vähemmän. Maanantai ei ollut ihan paras päivä. Päivitysten lataus kesti iäisyyksiä ja langaton verkko ei toiminut kunnolla. Työhuoneessa on pattereiden venttiilien tsekkaus kesken, joten huonekalut on edelleen mullin mallin. Minnan ja Sadun ajatuskaan ei kulkenut loisteliaasti, olikohan kellon siirrolla syytä siihen.

Iltapäivällä reissasimme Roihuvuoreen. Vaikka tiesimme tapaamisen mukavaksi, joskus olisi mukavampaa jäädä toimistolle. Etenkin kun ilma on sateinen ja ankea. Roihuvuoren palvelukeskuksen päivätoiminta Liinassa on iPad kovassa käytössä. Minna ja Satu esittelivät muutaman uuden sovelluksen työntekijöille. On kyllä ihan mahtavaa nähdä, että siellä ollaan innoissaan laitteen mahdollisuuksista. Uusia ideoitakin heillä oli, loistavaa!

Liinan iPad:iin piti tehdä ohjelmistopäivitys. Minna ajatteli tehdä sen vierailun jälkeen ja otti laitteen mukaan. Mutta.. eihän sitä oikeaa laturia muistettu ottaa mukaan! Onkos se teistä järkevää, että laitteissa on erilaiset laturit? Meitä se nyppii. Mutta pientähän tämä on, kaikki ei aina voi mennä putkeen. Edes meillä :D

Reissussa jälleen.

perjantai 24. lokakuuta 2014

DigiKylli tapasi Visio-Veikon

Innokylästä sain vinkkauksen, että Lapissa liitää melkoinen sankari, Visio-Veikko. Tunsin heti sielujen sympatiaa, koska hänkin on virtuaalinen työntekijä. Minäpä päätin haastatella tätä heppua. 

DK: Kuka olet?
V-V: Mie olen Visio-Veikko, Kaikkien Apua Tarvitsevien Sankari! Mie asun Lapin pääkaupungissa Rovaniemellä.

DK: Mitä teet arkisin?
V-V: Mie olen töissä Lapin ensi- ja turvakoti ry:ssä. Mie hoijan meijän Visioverkko®-etäyhteyspalveluita elikäs autan talon väkeä ja asiakkaita tekemään hommia kuvapuhelimella. Meillä Lapissa ko nuo välimatkat on niin pitkät, ettei aina ehi tai pysty matkustamaan sinne minne pitäs. Sillon on tosi kätevä ottaa kuvapuheluyhteys ja jutella sillä lailla kasvokkain! 

DK: Miltä tuntuu olla työpaikassasi?
V-V: Tykkään kyllä kovasti! Tämmösenä Kaikkien Apua Tarvitsevien Sankarina minusta on hienoa auttaa ihmisiä niitten erilaisissa, joskus vaikeissaki elämäntilanteissa. Son tämä nykytekniikka niin hienoa, että sie voit istua vaikka kotisohvalla ja sieltä käsin jutella meijän työntekijän kanssa. Sie et tartte ko tietokoneen taikka tabletin ja homma onnistuu!

DK: Mitä puuhaat vapaa-aikana?
V-V: Mie teen vapaaehtoistyötä. Ja ko mie niin tykkään tästä tekniikasta, niin mie toimin etävapaaehtoisena, semmosena tukihenkilönä netissä. Ja en mie sentään koko aikaa istu nokka kiinni tietokoneessa, liikun mie paljon luonnossaki. Meillä Lapissahan tuota lääniä riittää!

DK: Oletko sinkku?
V-V: Hmm.. Saattaahan se niinki olla, etten mie vielä ole ehtiny ommaa emäntää löytää..
                                                             - - - - - - - - - -

Upeaa työtä ja on hienoa kuulla miten teknologiaa käytetään hyödyksi. Visio-Veikko löytyy Facebookistakin! On muuten komea tyyppi :)

Ei haittaa pitkät välimatkat, kun on teknologia apuna.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Liikunnan ja työn voi yhdistää

Olen ollut vähän huolissani Sadun ja Minnan terveydestä. He istuvat aika paljon tietokoneella hartiat lysyssä. Sen lisäksi he taitavat napostella karkkeja, tänäänkin näin toisella suklaata ja toisella salmiakkia. Se ei onneksi ole jokapäiväistä. Minua ei namut kiinnosta, onneksi. Mutta tuo ylenpalttinen istuminen, siihen päätettiin tehdä muutos.

Meille saapui tänään Kävelytyöpiste! Se tultiin asentamaan meidän uuteen työhuoneeseen. Saimme kattavan opastuksen sen käyttöön. Minä en siihen kyllä koske, juoksen koko ajan, niin en edes tarvitse lisäliikuntaa, Satu ja Minna saavat vuorotella sen käytössä. Sitä voivat kokeilla tietysti työkamut ja myös seniorit täällä Helyssä. Ehkä teemme pienen pilotin Kävelypisteen käytöstä.

Satu ja Minna jo testasivat kävelypistettä, kuulemma tuntuu hauskalle!

Hyvää palvelua saatiin asentajilta.

Pöytä on heti käytössä.

perjantai 17. lokakuuta 2014

DigiKyllit kokoontumisajoissa

Eilen oli jännittävä ja hauska päivä. SenioriVerkon ensimmäinen "ohjausryhmä" kokoontui. Kokoontumisajon paikkana oli kabinetti Mokossa Punavuoressa. Sillä välin kun Minna ja Satu valmistelivat kokoontumista, minä kiertelin pitkin Mokoa ihastelemassa maailman ihanimpia esineitä, esteetikko kun olen.

Pian muut saapuivatkin ja asioiden käsittely alkoi. Mielestäni kokokohta oli se, kun kaikille jaettiin ihgut DigiKylli-pipot. Satu Ja Minna pitivät kyllä suurimpana antina muilta saamiaan ideoita ja mielipiteitä.

Pohdimme mm. sitä millä SenioriVerkon virtuaalisen työn tulokset saadaan selkeämmin nostettua esille. No, sehän on se osallisuus ja toimintakyky (sitähän minä olen hokenut kokoajan).

Meidän pitää enemmän tuoda esille, että tieto- ja viestintätekniikka on "väline", jolla saadaan edistettyä hyvinvointia ja toimintakykyä. Ja sehän on myös syrjäytymisen ehkäisyä, kun yhdessä tehdään, sitä osallisuutta hienosti sanoen. Koetetaan tästedes tuoda näkyviin yhä enemmän määränpäätä ja tulosta, kuin miten ja millä työ tehdään.

Satu ja Minna saivatkin jo muutamilta hoitoalan ammattilaisilta palautetta, että he ovat löytäneet uuden tavan tehdä työtä ja iäkkäät ovat olleet innokkaina mukana. Hauskaa, että homma toimii!


Moko oli mieltä inspiroiva paikka






tiistai 14. lokakuuta 2014

Muuttoa ja esteettömyyttä

Pari päivää on nyt tehty muuttoa, saadaan uusi työhuone. Vielä on viimeiset tietokoneiden asennustyöt kesken, mutta eiköhän kohta saada huone kuntoon. Aikamoinen homma oli, mutta tulipa käytyä kaapin perukat läpi ja on heitetty turhakkeet pois. Kaaoksesta tuli mieleen esteettömyys, sehän on työhuoneessakin tärkeää. Sadun ja Minnan on ilo tehdä hommia, kun paikat on järjestyksessä. Ajatuskin liitää viihtyisässä ympäristössä paremmin. Minullahan ajatus lentää aina ja jokapaikassa :)

Esteettömyydestä oli Ylen nettisivuilla olevassa jutussakin kyse. 71-vuotias Lauri on kimpaantunut maitotölkkien korkeista. Purkeista ja pakkauksista varmasti yritetään (toivottavasti) tehdä käytettäviä, mutta onnistuuko se aina. Mitäs mieltä sinä olet?


Apua mikä kaaos...
Nyt ne on tyhjät! Siirtoa odotellessa.

torstai 9. lokakuuta 2014

Teknologiahankintoja ja harkintaa

Viime viikolla sain osallistua Minnan ja Sadun kanssa teknologiahankintoihin. En edes osannut ajatella mitä kaikkea se vaatii. Olisin ostanut heti kaikkea (kaunista) ja nopeasti.

Onneksi kollegani selittivät minulle että myös harkintaa tarvitaan hankinnoissa. Hankkeen alkaessa jo on suunniteltava miten hankintaprosessi tulisi läpikäydä sekä millä aikataululla hankinta tehdään. Tärkeää on pohtia kuinka uusi hankinta istuu jo hankittuihin laitteisiin ja muihin käytössä oleviin ohjelmistoihin ja järjestelmiin. Täytyy myös tietää mitä tietotekniikasta pitäisi ulkoistaa ja mitä tehdä itse.

SenioriVerkon hankinnat eivät ylitä kilpailutusrajaa, mutta huomasin, että silti tarjonnan selvittäminen ja ostovaihtoehtojen kartoittaminen ovat haastavia. Minna ja Satu uppoutuivat asiaan niin, että minä jo pitkästyin. Ammattilaisina he yrittivät kertoa minulle faktaa maalaisjärjellä ymmärrettävästi.. huh huh.

Sain kuitenkin periksi yhdessä asiassa. Ostimme myös kaunista: värillisiä jatkojohtoja sekä näppäimistöjä. Luulen, että he ovat kuitenkin pikkuisen turhamaisia :)


Johtokin voi olla kaunis!
iPadin iloisen värinen näppis.

maanantai 6. lokakuuta 2014

SeniorSurfissa virtuaalinen kesäretki

Nyt on Vanhustenviikko ja SenioriVerkon Minna ja Satu osallistuvat SeniorSurf-tapahtumiin Kontulan ja Kampin palvelukeskuksissa. Tässä muuten aiemmin luvattu linkki virtuaaliseen kesäretkeen, sitä saa jakaa ja käyttää ihan vapaasti. Onpa aika kivaa katsella ihanan kesäisiä kuvia Helsingistä.

Viime viikolla tehtiin teknologia-hankintoja, siitä pitääkin kirjoittaa ihan oma postaus. Olipa muuten ärsyttävää vertailla tuotteita eri paikoissa. Etenkin kun ei tahtonut aina löytää etsimäänsä...

Nyt pitää kiitää. Tavataan LähiVerkko-projektin työntekijöitä kohtapuolin.

Tavaraa on roudattava Kamppiin.
Nimikyltit - jotta tietää kuka on kuka.

Yhteisöllisyys tekee hyvää ihmiselle

Yhteisöllisyys on meille kaikille tuttu sana. Siitä ja etenkin sen puutteesta puhutaan paljon. Se koetaan yleensä positiivisena ja voimaann...

Eniten luetut 2018