Ihmisen mittainen digitalisaatio

Pari viikkoa sitten Sadun puhelimeen oli tullut monta soittoa kokouksen aikana. Mietittiin jo mitä on hätänä ja kenellä. No olihan siellä hätä - Eeva mummolla. Eeva oli kirjoittanut hienon muistelun ihan omin käsin paperille ja soittanut lehteen, että kiinnostaako? Kiinnostihan se MUTTA: "Ne sanoivat, että lähetä se sähköisenä versiona". Eevalla ei ollut hajuakaan miten juttu saadaan sähköiseen muotoon, saatikka mitä se tarkoittaa. Tovi siinä meni asiaa järjesteltäessä ja seliteltäessä.

Viime viikolla autoin rouvaa, jonka läppäri toimi erinomaisesti talon kerhohuoneessa vaan ei kotona. Treffattiin siellä kerhiksellä ja ei mitään ongelmia. Kotona sitten niitä olikin sitäkin enempi. Hetken tutkittuamme asiaa selvisi, että vaikka taloon on asennettu talokohtainen laajakaista niin asukkaan pitäisi vielä avatakin se käyttöä varten. Informaatio oli jäänyt ymmärtämättä tai ehkä ei ymmärrettävillä termeillä annettu.

Ja sitten eilen... Tietsikan opastuksen lisäksi Marja-Liisa pyysi vilkaisemaan puhelintaan, joka ei  toiminut. Yksi vilkaisu piisasi. Puhelin ei ollut seinässä ja olihan sillä ikääkin. Kumpa tämä digitalisaatio menisi ihmisen mittaisesti.